perjantai 17. lokakuuta 2008

Tiukka tuplaviikonloppu päälliköillä…

Salossa kolhittua päällikkökilpeä lähdettiin kiilloittamaan Raision kiekkopyhättöön lauantaipäivän ratoksi. Paikallinen NuorisoKiekko on täksikin vuodeksi saanut jalkeille vaarallisen taitavan nipun, joista osa on pelannut ihan tämän maan pääsarjatasollakin. Edelleenkään ei päälliköt saaneet ihan täyttä pumppua kasaan, mikä olisi ollut kyllä kullan arvoista tälläisiä taitavia joukkueita vastaan, kuten esimerkiksi Raisio on. Onneksi joukkue sai jämäkän vahvistuksen puolustuspäähän viidenneksi puolustajaksi, kun vorssalaislähtöinen Tuomas Kauti pelasi ensimmäisen päällikköottelunsa. Maalille, totutusta poiketen, luisteli tällä kertaa Loimaa-ottelussa hyvin pelannut Lauri Alanne.

Ensimmäinen erä oli valmistautumiseltaan joukkueen selvästi huonoin tällä kaudella. Mahtoikohan olla syynä aikainen alkamisajankohta opiskelijanäkökulmasta katsottuna, vai mikä lie, mutta joukkue oli lauma täysiä lampaita. Raisio mätti ensimmäiseen erään kolme häkkiä, kun päällikköhyökkääjät piileksivät kohtalaisen isokokoisten raisiolaisten selkien takana, omien pakkien koittaessa ”hätäpaskoilla” saada jonkunlaista kiekkokontrollia aikaiseksi. Kun ei olla valmiita fyysisesti pelamaan alusta lähtien, niin se näkyy kaksinkamppailuissa, syöttöpaikkojen tarjoamisissa, tilannenopeudessa jne.. Kun sitten vastassa on taitava joukkue, niin kaverin oli loppupeleissä kohtalaisen helppo työ rankaista päällikkölaumaa.

Toiseen erään saatiin jälleen kerran kaivettua asennetta koko joukkueelle ja pelin luonne muuttui täysin. Päälliköt saivat selvästi otetta aikaiseksi ja raisiolaisten maalin eteen saatiin luotua erinomaisiakin paikkoja. Limppua ei sisään totuttuun tapaan kuitenkaan saatu, mutta mitä pidemmälle erä eteni, niin sitä paremmin peliä saatiin painettua RNK:n päätyyn. Sitten sanalla sanoen ryssittiin, kesken hyvän painostuksen, mahdollisuudet viimeisen erän takaa-ajoon, kun ensin kaksi sekunttia ennen erän loppua otettiin vastustajan maalin takana jäähy. Jäähy saatiin kolmannen erän aluksi vielä tapettua, mutta sitten totaalinen seisoskeluhetki omalla alueella jäähyn jälkeen ja toinen boksi putkeen päälliköille. Raisiolaiset kiittivät ja iskivät niitin takaa-ajolle. Loppuerän sitten molemmat lätkivät kosmeettisia maaleja puolin ja toisin, mutta ottelun voiton kannalta niillä ei ollut enää merkitystä. Lauantain kiekkokekkerit saatiin lopulta päätökseen lukemin 7-3.

Lopussa vielä nähtiin ihme episodi, kun totuuden nimissä päälliköiden typerän mailahuitaisun jälkeen loppusummerin jo soidessa, Raision pelaajaat rupesivat hakemaan jonkunlaista joukkotappelua. Vaikka tämä lopun huitaisu oli typerä, niin aivan naurettavaa ruveta mesoamaan tämän joukkueen likaisesta pelityylistä, kun vuodesta toiseen on seura ollut vähiten rangaistusminuutteja ottanut joukkue sarjassa. Muutenkin, kun syyttävänä osapuolena on porukka, joka on tälläkin hetkellä tämän kyseisen listan selvästi viimeinen yli 200 minuutin ”tehoilla”. Eikä ihme, koska jo ensimmäisessä erässä yksi sankari heitteli hanskoja jäähän tapellakseen tulevan lääkärin kanssa II-divisioonan jääkiekko-ottelussa. En tiedä mitä kovuutta mahdetaan tälläisellä osoittaa, mutta ihan oikeesti kovat jätkät pelaa kiekkoa ihan muissa sarjoissa, kuin II-divisioonassa. Muutenkin tämän seuran jäsenet osoittavat kovuutensa täysin toisilla areenoilla ja tavoilla, kuin tappelemalla jääkiekkokaukalossa…

Sunnuntaina päästiin takaisin päällikköluolaan Kupittaalle, kun vieraaksi saapui Forssa Flames. Flames oli perjantaina pelannut tasaisen väännön sarjajohtaja Tarvasjoen kanssa, joten mikäli putki ei liikkuisi, niin tämä nuorehko vorssalaislauma tulisi sivelemään päällikköillä, mainosten täyttämää ja kristallin kirkasta Kupittaan jäätä…

Valmistautuminen oli täysin eri luokkaa kuin lauantaina ja se myös näkyi. Kovalla vauhdilla alkanut ottelu oli alussa selvähköä päällikköhallintaa... mutta kun se ei kiekko-ottelussa ihan vielä riitä, että hallitaan. Erä päättyikin kiikareihin, mutta ottelu oli kuitenkin, niin sanoitusti, hallinnassa. Toinen erä oli kohtalaisen mitäänsanomaton tarina ja ottelu kulki aaltoillen päädystä päätyyn. Hiukan edellisen päivän ottelu tuntui painavan ja ensimmäisenä se näkyy maalintekotilanteissa, kun ei ihan sillä maksimiterävyydellä niitä pystytä toteuttamaan. Tälle tasolle erittäin harvinainen ”tuplakiikarit” toteutui ja viimeiseen erään lähdettiin näin ollen kutkuttavan jännittävässä 0-0 tilanteessa..

Kolmannen erän alkuun saatiin runsaslukuiselle päällikköfanilaumalle ilonaiheita, kun joukkue iski kaksi vapauttavaa häkkiä. Ensin allekirjoittanut pääsi Saarisen Antin kanssa 2-1 tilanteeseen ja ONNEKSI Sartsa ei syöttänyt vaan tinttasi päälliköt ansaittuun johtoon. Toinen tuli melkein heti perään, kun Rippe neppasi maalin edestä tilanteeksi 2-0, loistavan karvauksen päätteeksi. Jotta ei saataisi pinnoja liian helposti tälläkään kertaa, niin kesken ottelun hallinnan otettiin täysin järjetön hyökkäyspään jäähy. Flames käytti tilaisuutensa ylivoimalla ja pääsi peliin mukaan. Tässä ottelussa loistavasti sisään ajettu taktiikka: ”Fogelle ei syötetä”, onnistui jälleen loistavasti, kun Yrjälän Tommi latasi ylivoimahyökkäyksen päätteeksi helpottavan kolmannen maalin. Forssa tuli vielä maalin päähän ja taistelivat lopussa raivokkaasti, mutta se kestettiin, kun Iiro kuittasi omasta päästä kiekon tyhjiin.

Ottelussa nähtiin tälläkin kertaa uusi päällikkökasvo, kun loistavasti maalilla pelannut Jonathan Söderström debytoi Chiefs-paidassa. Joukkue kohtaa ensi lauantaina, vielä tällä hetkellä voittamattoman Tarvasjoen Urheilijat. Ottelusta voitto olisi erittäin tärkeä kahdestakin syystä. Ensiksikin pisteet ei ikinä ole mitenkään pahitteeksi ja toisekseen Tarvasjoen voittoputki pitäisi saada poikki, jotta sarjan voitosta saataisiin vielä kunnon taistelu aikaiseksi.

Ei kommentteja: